Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tanskalainen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tanskalainen. Näytä kaikki tekstit

tiistai 31. heinäkuuta 2018

Lone Theils - Runoilijan vaimo

Runoilijan vaimo on itsenäinen jatko-osa Lone Theilsin aikaisempaan teokseen Kohtalokas Merimatka, ja se jatkaa toimittaja Nora Sandsin seikkailuja.


Koska pidin Kohtalokkaasta Merimatkasta, joten päätin myös tutustua Runoilijan vaimoon. Jollain tapaa petyin hieman teokseen, odotin ehkä niin paljoa enemmän,  mutta toisaalta teos oli hyvä, tarina soljui eteenpäin ja vei mukanaan ja oli kyllä lukemisen arvoinen.

"Hän odotti pari tuntia tuloksetta samalla kun pujotteli uutiskanavalta toiselle matkapuhelin sylissään. Kaikki näyttivät samaa juttua, kaikilla oli samat kuvat, samat kolme kysymystä ja vastausta suoraan lehdistötilaisuudesta."


Kuuluisa iranilainen runoilija Manash Ishmail on paennut kotimaastaan ja päätynyt Tanskaan. Matkallaan hän on eronnut vaimostaan Aminasta, joka on kadonnut. Hän pyytää apua Globalt-lehden Lontoon kirjeenvaihtajalta Nora Sandilta, joka Aminaa jäljittäessään päätyy paikkoihin, joissa paperittomat pakolaiset piileksivät virolaisilta. Lopulta Nora pääsee Aminan jäljille, mutta samalla vaarantaa omansa. Hän kohtaa maailman, jossa joidenkin ihmisten henki on arvokkaampi kuin toisen.

Kyseinen kirja sopii hyvin tähän päivään, jossa pakolaisia virtaa eurooppaan satoja tuhansia. Kirja seuraa perinteistä dekkari-käsikirjoitusta, joten joltain paikoilta on hyvinkin helppo arvata mitä seuraavaksi tapahtuu. Pidän kuitenkin edelleen kirjailijasta ja hänen luomistaan hahmoista. Pidin myös pakolaisteemasta, ja siitä että sitä ei kohdattu ehkä aivan niin perinteisesti.

Kirjan teemaksi muodostuu pakolaisuus, ihmisarvon menettäminen, ja se miksi toisen ihmisen elämä on tärkeämpää kuin toisen. Se pistää ajattelemaan, ja kohtaamaan maailman julmuuden. Kuinka epäinhimillisesti, joissain tapauksissa, kohtaamme toisen ihmisen tai mitä ennakkoluuloja omaamme.


Aion pitää Lone Theilsin takaraivossa, vielä hänestä ei ole muodostunut minulle Camilla Läckbergin tai Liza Marklundin kaltaista dekkarikuningatarta, mutta mielestäni hän on hyvää matkaa sitä kohti.

Annan kirjalle Kolme ja puoli tähteä. 

maanantai 25. kesäkuuta 2018

Lone Theils - Kohtalokas merimatka

Sanoin että en lue dekkareita nyt taas hetkeen, (koska ne on NIIIIN samankaltaisia, eikä niissä ole enää mitään yllättävää) mutta sorruin ja lomalla ollessani luin Lone Theilsin Kohtalokas merimatka. 

Kohtalokas merimatka

Kirja oli Elisa kirja-palvelussa alennuksessa, joten sorruin, ostin ja luin sen e-kirjana.

Kirja alkaa mysteerillä: kaksi tanskalaista nuorta tyttöä katoaa merimatkalla englantiin vuonna 1985. Kymmeniä vuosia myöhemmin tanskalainen toimittaja löytää englantilaisesta kalastajakylästä valokuvan, jossa tytöt ovat. Hän ryhtyy selvitämään yhdessä poliisin kanssa tyttöjen kohtaloa, ja miten tytöt liittyvät pahamaineiseen sarjamurhaajaan, joka nyt istuu vankilassa.

Koin kirjan mukavaksi vaihteluksi. Olen opiskellut ja tehnyt kaikkia muita hommia nyt ja oli virkistävää lukea jotain kevyttä.  
Kirjasta tuli mieleen Marklundin Annika Bengtzon -sarja, sillä molemmissa on vahva, itsenäinen toimittaja nainen, joka sotkeutuu rikolliseen maailmaan uutisjuttua tehdessään. Kirjan maailma tuntui myös hyvin samankaltaiselta Marklundin teosten kanssa. 

 Kirja vei mukanaan ensimmäisiltä sivuilta lähtien. Henkilöhahmot olivat virkistäviä ja samaistuttavia. Kliseitä vilisi siellä ja täällä, mutta koska dekkarit ovat aina hyvin samankaltaisia, ei se ollut mikään yllätys.  Olin positiivisesti yllättänyt tähän kirjaan ja sarjamurhaaja- aspekti kirjassa toi sille lisäpisteitä. 

Lone Theils kirjailijana menee nyt kyllä muistiin, ja pakko tutustua hänen kirjoihinsa tarkemmin. Kohtalokas merimatka aloitti hänen Nora Sands-sarjansa, ja sarjaan on tullut jo toinenkin osa: Runoilijan vaimo, jonka taidankin pistää heti varaukseen. 

Kirja saa minulta 3,5 tähteä. 

Nyt on tullut niin paljon muuta hommailtua kesän aikana, että lukemiselle ei ole oikein riittänyt aikaa. Olen itse kirjoitellut, ja tarkoituksena olisi yksi projekti saada loppuun heinäkuun loppuun mennessä (HAH, se on hyvä asettaa itselleen deadlineja joita ei todellakaan tule saavuttamaan), ja yksi kesäkurssi olisi myös tässä nyt käynnissä. Samoin pitäisi käydä täyspäiväisesti töissä ja pitää jotain elämääkin yllä. Ja sitten myös blogia päivitellä. Kuulostaapa tämä kesä rentouttavalta, mutta ei nyt oteta liikaa paineita.